Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Ilmainen 2. asteen koulutus Suomeen

Lähetetty 28.2.2018

Tämä kirjoitus on kolumnikirjoitukseni Etelä-Suomen Sanomissa la 24.2.2018

Suomessa on tutkimusten mukaan 70 000 syrjäytynyttä nuorta. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Koulutus on yksi parhaimmista keinoista nuorten syrjäytymistä vastaan. Opetus peruskouluissa ja toisella asteella on maksutonta, mutta sekä lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden edellytetään itse maksavan oppikirjat, välineet, tarvikkeet sekä monen sadan euron tutkintomaksut.

Meillä Padasjoella ilmaiseen 2. asteen lukio-opiskeluun tartuttiin esityksestäni yhdessä kaikkien poliittisten ryhmien voimin. Asia linjattiin ensin yksimielisesti sivistyslautakunnassa tammikuussa. Tämän viikon maanantaina kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat tekivät yksimielisen periaate päätöksen asiasta. Padasjoki siis pyrkii tarjoamaan ensimmäisten kuntien joukossa koko Suomessa oikeasti ilmaisen lukio-opetuksen kaikille lukiomme oppilaille ensi syksystä alkaen. Tervetuloa opiskelemaan Padasjoelle, meillä on hyvä asua, elää ja yrittää!!

Tämän kaltaiset yksittäisten kuntien tekemät päätökset eivät kuitenkaan yksin riitä. Myös ammatilliset 2. asteen oppilaitokset on saatava nuorillemme oikeasti maksuttomiksi. 2. asteen opinnot maksavat käytännössä parista tuhannesta eurosta moneen tuhanteen euroon riippuen kirjoista ja muista opiskelumateriaaleista. Selvitykset osoittavat, että jopa 25% toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä opiskelijoista on joutunut jättämään opinnot nimenomaan rahan vuoksi.  

Myös työllistyminen välittömästi opintojen jälkeen on tärkeää syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Opiskelujen aikana nuoren on tärkeää tutustua työmarkkinoihin, mutta myös yritysten rekrytoinnin lainalaisuuksiin. Itsensä brändääminen, erilaisten työnhakumateriaalien (esim. avoin hakemus, cv) kuntoon saattaminen eivät yksin riitä. Nuorille tulee opettaa, että töiden etsiminen on rankkaa myyntityötä, jossa myytävä tuote on nuoren oma osaaminen, asenne ja persoona. Asenteen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

On myös tärkeää ymmärtää, että tässä lajissa joutuu sietämään pettymyksiä, koska pahimmillaan haku toisensa perään ei johdakaan heti haluttuun tulokseen, eli työpaikkaan. Yritysten välisessä kaupanteossa on laskettu, että 10 yhteydenottoa johtaa mahdollisesti yhteen syvempään kontaktiin. Miksi työnhaku eroaisi tästä jotenkin?

Meidät on myös nykyään aivopesty siihen, että töitä haetaan sähköisesti. En tiedä, mistä tämä tieto on peräisin, koska työni kautta kohtamaani yrittäjät kertovat aivan toisenlaista viestiä. Suomessa käytetään miljoonia euroja erilaisten sähköisten työnhakujärjestelmien kehittämiseen, koska yrityskentällä on paljon tekemätöntä työtä. Suurin osa näistä töistä ei vain ikinä päädy näihin sähköisiin hakujärjestelmiin saakka.

Tämä johtuu ymmärtääkseni hyvin pitkälti siitä, että PK-sektorilla (noin 90 % Suomen yrityskannasta) rekrytoinnin hoitaa yleensä yrittäjä itse. Kun yrittäjä laittaa työpaikan avoimeksi esim. MOLn sivuille, saa hän siihen pahimmillaan 500 hakemusta, joista 95 % on hakenut paikkaa, koska heidät on siihen työttömyyden takia pakotettu. Vaikkei asenne, osaaminen tai edes motivaatio olisi lähelläkään toivottua. Yrittäjälle on luontevampaa palkata ovesta sisään kävellyt työnhakija, joka osaa myydä itsensä, osaamisensa ja asenteensa yritykseen.

Melkoinen kohtaanto-ongelma tämäkin!