Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Näemmekö metsää puilta?

Lähetetty 28.4.2017

Metsien hyötykäytöstä

Vihreät ovat kautta aikojen tunteneet huolta vanhojen metsiemme alashakkuista. Vaikka metsää Suomessa riittää, on meidän jatkossakin tuettava metsiemme monimuotoisuutta sekä suojeltava ikiaikaisia metsiämme suomalaisen luonnon lajikirjon takia.

Meillä Suomessa metsät on metsäteollisuudessa totuttu näkemään ensisijaisesti tukkien kasvatuspaikkana, oli käyttötarkoituksena sellu- tai sahateollisuus. Metsiä kasvatetaan tietty aika, jonka jälkeen ne hakataan surutta alas, kannot revitään maapohjasta ja maa muokataan uusia istutuksia varten. Sama sykli toistuu vuosikymmenestä toiseen.

 Keski-Euroopassa sen sijaan metsiä kasvatetaan myös muuta tarkoitusta varten. Siellä ei ole mitenkään tavatonta, että metsät ovat ensisijaisesti esim. keräilytarkoituksessa tryffeleiden osalta. Tryffelit ovat maailmankuuluja, joiden kilohinta hipoo taivaita ja metsänomistajat varjelevat tryffelimetsiään kaatamiselta.

 Suomessa on tutkittu esim. pakurikäävän istuttamista kasvatusmielessä koivikkoihin ja tutkimukset ovat osoittautuneet varsin lupaaviksi. Samanlaista menestystä lienee syytä odottaa myös lakkakäävästä, joka on loistava lääkinnällinen kasvi.

 Lapissa on tutkittu myös pihkan valuttamista isommissa määrin kuusikoista. Pihka on antibakteerinen aine ja pihkasalvalla on saatu loistavia hoitotuloksia aikaiseksi makuuhaavojen hoidossa pitkäaikaispotilaiden osalta. Suomalaista pihkavoidetta on nyt alettu viemään jopa Saudi-Arabiaan, joten globaalia kysyntää tuotteella on. Olen keskustellut useiden puupuolen edustajien kanssa ja ainakaan sahateollisuudelle siitä ei ole mitään haittaa, että puusta valutetaan ennen kaatoa pihkat pois. Päinvastoin.

 Entä tiesitkö, että männynkuoresta valmistetulla juomalla on loistavat ravintoarvot ja sitä käytetään Keski-Euroopassa jo laajasti vitamiinipitoisuutensa ja elvyttävyytensä vuoksi. Ja kuitenkin meillä Suomessa männynkuori nykyisen metsäteollisuuden osana koetaan lähinnä jätteeksi ja sitä käsitellään sen mukaisesti. Mitä raaka-aineiden haaskausta!

 Myös keräilytalous, luonnon virkistyskäyttö sekä Green Care –elementit tulisi huomioida Suomessa nykyistä paremmin metsätaloudesta puhuttaessa. Viime syksy oli loistava sienivuosi ja alan yritykset kasvattivat liikevaihtoaan jopa 50 %. Pohjoiset marjamme on todettu tutkimuksissa eteläisempiä marjoja ravinteikkaammiksi ja Aasiassa vannotaan jo tänä päivänä suomalaisen mustikan nimeen. Koivutisleestä on mahdollista valmistaa ympäristöystävällistä torjunta-ainetta, joka syrjäyttäisi parhaimmillaan roundupit mennen tullen.

Green Carea eli luonnon elvyttävyyttä on viime vuosina tutkittu todella paljon esim. Metlan johdolla ja on havaittu, että stressaantunut ihminen elpyy luonnossa jo noin 20 minuutin oleskelun jälkeen; stressihormonitasot sekä verenpaine laskevat. On myös havaittu, että todella pienin investoinnein on jopa mahdollista kuntouttaa ihmisiä luonnon avulla, mikä taas tuo säästöjä sote-puolelle.

 Tulisiko meidänkin siis opetella hyödyntämään metsiämme monimuotoisemmin, jolloin metsien omistajat nettoaisivat rahaa pienemmillä hakkuilla? Tulisi ehdottomasti. On myös tärkeää huomata, että luonnontuotteita jalostetaan aina paikallisten yritysten voimin ja yritykset sijoittuvat maaseutumaisille alueille, joissa töitä tarvitaan kipeästi. Meiltä löytyy alan osaamista mielettömät määrät Suomessa, mutta ehkä meidän tulisi vain opetella jatkossa näkemään metsä paremmin puilta?